Taas on muutama juttu mielessä, mitä on vaan pakko kommentoida.
Eilen Cagen jälkeen käytiin pyörähtään entisellä naapuripaikkakunnalla baarissa. Siellä oli myös yks tyyppi, jonka kanssa oon ollut samalla luokalla koko peruskoulun. Sen ensimmäinen kommentti oli "Terhi, sustahan on tullu nainen!" Sä oot just yhtä fiksu kun muistelinkin... Seuraava kommentti "mä oon aina tykänny susta" palauttikin sitten mieleen ikäviä muistoja ala-asteelta kun kyseinen tyyppi lähti discon jälkeen seuraan mua kotiin. Ensimmäisten ahdistelukokemusten uhriks on varmasti joutunut ja joutuu edelleen vaikka kuinka moni muukin jo ala-asteikäsenä ihan "kantasuomalaisten" taholta. Eikä ne siihen lopu, valitettavasti. Hesarissa oli aiheeseen liittyen hyvä mielipidekirjoitus alkuvuodesta.
Ydinkysymyksenä lienee se, miksi joidenkin omat halut ohittavat toisen ihmisen fyysisen koskemattomuuden vaatimuksen. Miten me oppisimme arvostamaan toinen toisiamme niin paljon, ettemme haluaisi käyttää toista vain omien päämääriemme välineenä vaan näkemään toisen, naisen ja miehen, kokonaisena, täysivaltaisena ihmisenä? Vain näin voimme lopettaa kaikenlaisen ihmisyyden riiston, oli kyse sitten seksuaalisesta, taloudellisesta tai muusta vallankäytöstä.
Tälle samalla paikkakunnalle on avattu joku aika sitten vastaanottokeskus ja matkalla Helsinkiin sain kuulla kuinka kaikesta pienestä ja isommasta tihutyöstä syytetään lähtökohtaisesti vastaanottokeskuksen asukkaita. Ja samaan aikaan oleskeluluvan saaneita pitäis kannustaa jäämään vastaanottokeskuspaikkakunnille. Haluaisitko ite asettua paikkakunnalle missä iso osa asukkaista on sua vastaan, ennakkoluulosia ja ahdasmielisiä eikä halua tehdä tuttavuutta että niiden ennakkoluulojen olis edes teoriassa mahdollista hälvetä?
Tästä saadaankin aasinsilta Maahanmuuttoviraston päätöksenteon nykytilanteeseen, mistä Hesari kirjoittaa tänään 4.9.2016. Migrissä hävetään ja ollaan noloina, mutta se ei muuta tilannetta mitenkään.
Virkamiesten viesti on melko yhtenäinen. He kertovat ristipaineesta, joka johtuu viraston uudesta, huomattavasti kiristyneestä turvapaikkalinjasta sekä epärealistista tulostavoitteista eli vaadittavien turvapaikkapäätösten määrästä.
”Meillä on niin rajut tulostavoitteet, että niihin on melkeinpä mahdotonta päästä. Ihmiset väsyvät todella pahasti. Puhuttelun laatu kärsii, ja silloin myös hakijoiden oikeusturva vaarantuu”, sanoo eräs Migrin työntekijä.
”Kun olen toisenlaista ratkaisua esittänyt eikä sitä ole hyväksytty, niin sitten ajattelen, että vastuu on ikään kuin organisaatiolla”, sanoo eräs virkamies.
Miten kukaan haluaa jatkaa tällaisessa työssä ja vielä suojella työnantajaansa? Mä en pystyis ja oon onnellinen siitä, koska en haluais olla sellanen ihminen. Vaikka nykysessä organisaatiossakin on omat haasteensa niin tähän verrattuna mä oon tosi tyytyväinen!
”Virheitä tapahtuu ihan varmasti. Jotkut, jotka eivät tarvitsisi turvapaikkaa, saavat sen, ja sellaiset, jotka ovat suojelun tarpeessa, jäävät ilman, koska me ei ehditä tutkia tapauksia kunnolla, me hutiloidaan”, sanoo virkamies.
Hei ihan oikeesti!!!! Tää ei oo mitään peliä vaan näillä päätöksillä on ihan järjettömän iso merkitys ihmisten elämälle. Kukaan ei saa joutua hutiloiden tehdyn päätöksen uhriksi vaan jokainen tapaus tulee tutkia just niin tarkkaan kuin tarve vaatii.
Moni kuitenkin kokee, että kielteisiä päätöksiä tehdään lähes liukuhihnalta ja että hallinto-oikeus nähdään turvaverkkona, joka korjaa huonot päätökset.
Kaiken kotimaassa ja pakomatkalla koetun jälkeen vastaanottokeskuksessa vietetty aikakaan ei ole helppoa ja omaa elämää koskevan päätöksen odottaminen on älyttömän pitkä aika. Oma elämä ja ihmisarvo on annettu viranomaisten arvioitavaksi. En pysty edes kuvittelemaan mitä ihmisen mielessä tapahtuu, jos hän saa hutiloinnin seurauksena kielteisen päätöksen. Sen jälkeen pitäisi jostain kerätä voimat ja apu valituksen tekemiseen ja aloittaa odottaminen taas uudelleen. Eikö ne päätökset voisi tehdä kerralla kunnolla niin ajan ja rahan lisäksi säästyttäisiin paljolta turhalta kärsimykseltä...
Mihin perustui toukokuun linjaus siitä, että Irakin, Afganistanin ja Somalian turvallisuustilanteet ovat parantuneet?”Katsoimme kokonaisuutena, että se tilanne on parantunut. Sen voi sitten kuka tahansa haastaa, jos on eri mieltä. Meillä on nämä maatietoraportit.” -Jaana Vuorio, Migrin ylijohtaja
Ai näinkö tää menee, että Migri keksii satuja kunnes ihmiset nostaa tarpeeks kovan metelin ja sitten ehkä korjataan mitä on enää korjattavissa?
Olemme lukeneet ne läpi, eikä niistä tai Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston raporteista juuri löydy perusteluja turvallisuustilanteen yleiselle paranemiselle.”En osaa tuohon ottaa suoraan kantaa, en ole sillä tavalla ajan tasalla. Näistä on paljonkin eri mielipiteitä, mutta me tosiaan katsottiin, että se on kokonaisuutena parantunut.” - Jaana VuorioKuka linjasi, että turvallisuustilanne on parantunut? Oliko maatietopalvelu mukana?”Ei se maatietopalvelu missään nimessä ollut, sehän on täysin objektiivinen. Näen nyt, että tähän turvallisuustilanteeseen ei olisi pitänyt ottaa kantaa sinne tai tänne.” - Jaana Vuorio
Ei jumankauta miten alkeellista toimintaa noin korkealla tasolla. Toivon todella, että Vuorio vaan esittää noin tietämätöntä...
Miten voi olla mahdollista, että te ette ylijohtajana tiedä tällaisia asioita?
”Ilmeisesti minä en ole tehtävieni tasalla. Ilmeisesti minä en tiedä mitä täällä tapahtuu.” - Jaana Vuorio, Maahanmuuttoviraston ylijohtaja
Minä kyllä haluan tietää mitä täällä tapahtuu!
*******************************
Kuka lähtee viikon päästä sunnuntaina mun kanssa Helsinkiin Karkotetut-näyttelyyn ja Arabian Film Eventiin? Harmi, että toinen leffapäivä on maanantaina eikä pomo varmaan tykkäis jos viettäisin päivän elokuvissa vaikka aiheeseen liittyykin... Ilmoittautumiset asap koska haluan tietää lähdenkö yksin vai saanko jonkun kaveriks :)
Arabian Film Event Sellossa 11.–12.9.2016
Karkotetut-näyttely HAM-kulmassa (Eteläinen Rautatiekatu 8) 2.–25.9.2016 ti–su 11–19, ma suljettu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti