lauantai 13. elokuuta 2016

Ai mikä lepoviikko??

Loman jälkeen palasin töihin liiankin tehokkaana: rauhallisempi aloitus ei onnistunut, koska tunnollisena suorittajana tunsin olevani vastuussa vähän liiankin monen asian onnistumisesta. Töitä on tullut painettua niin että työpäivien päätteeksi oon ollut ihan poikki. Työnohjauskin on tällä hetkellä katkolla ja sen kyllä huomaa! Lisäksi oman osansa energiasta vie työpaikan sisäilmasta johtuva jatkuva tukkoinen olo, minkä luulin lomaan asti johtuvan allergiasta mutta oireet kummasti hävis loman aikana ja alkoi uudelleen samantien kun palasin töihin...

Päätin pitää tämän viikon lepoviikkona, koska näytti siltä että en yksinkertaisesti jaksa tai ehdi treenata. Sain myös seitsemän tikkiä luomen poiston seurauksena, mikä omalta osaltaan on pitänyt mut varovaisena. Kiitos Satu Kalmin luennon 9.8.2016 ymmärsin, että ei tällainen viikko kyllä ole mikään lepoviikko! Lepoviikolla levätään ja palaudutaan eikä juosta ympäriinsä hoitamassa asioita, olla kipeänä tai muuten vaan niin väsyneenä että ei yksinkertaisesti jaksa treenata. Olkoon tämä nyt muistutuksena seuraavaa lepoviikkoa varten. Sadun neuvon mukaisesti aion merkitä lepoviikon viiden viikon välein kalenteriin, suosittelen muillekin! Lepoviikolla voi olla hyvällä omallatunnolla treenaamatta tai tehdä kevyttä treeniä pienillä painoilla tai vaikka rauhallisia kävelylenkkejä.

Luomen tilalla rivi tikkejä
Täytyy myöntää, että oon joutunut koko viikon taistelemaan salille lähtöä vastaan mikä on jännä juttu, koska muistan vielä hyvin ne ajat kun jouduin taistelemaan että sain lähdettyä salille! 

Aamulenkille lauantaina 7.30
Tänään herätessä jostain takavasemmalta mut yllätti halu lähteä aamulenkille ja vedinkin sitten trikoot jalkaan ja lähdin ulos tyynynkuva vielä naamassa (tää ei ookaan vitsi vaan näin oikeesti käy kun 30 vuoden ikä lähenee!). Lähdin hölkkäämään, muistin että unohdin ottaa astmalääkkeen ja tuntui keuhkoissa hetken pahalta mutta jatkoin hölkkäämistä ja se tuntemus menikin ohi! Yllätin ja ylitin itseni hölkkäämällä koko lenkin ja vaikka jossain kohtaa väsytti ja mietin että kohta pysähdyn niin sekin olo meni ohi eikä tarvinnut pysähtyä ennen kuin kotiovella (teki mieli jatkaa vielä pidemmälle mutta alkoi sataa vettä). Oli kyllä voittajafiilis!

Tässä vielä lauantain kunniaksi throwback melkein tarkalleen seitsemän vuoden taakse. Vuonna 2009 elämä oli aika helppoo mutta kyllä mä olen tällä hetkellä elämääni ja itseeni aika hitosti tyytyväisempi! Ja alkaa näyttää siltä, että loppuvuodesta lähtien saan olla vielä tyytyväisempi mutta ei siitä enempää ennen kuin on nimet paperissa ;)

Hämeenkyrössä viikonlopun vietossa vuonna 2009
Nauttikaa viikonlopusta kukin tavallanne - ja nähdään ehkä huomenna Chilifesteillä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti